Jalostus

Pohdin usein, miksi ihminen haluaa luoda eläimiä, joilla on vaikeuksia selviytyä arjen pienistäkin asioista. Tässä tekstissä pohdin pääasiassa koirien jalostusta, mutta myös hevosten ja kissojen jalostusta. Millainen kokemus sinulla on jalostuksesta? Pitäisikö jalostusta valvoa paremmin? 

Jalostuksesta kun puhutaan en voi olla mainitsematta lyttykuonoisia, pyöreä kalloisia rotuja, kuten mopsi ja englanninbulldoggi. Näillä roduilla on jalostettu nenä niin lyttyyn, että hengityselimistö on myös lytyssä. Myös hengitys rohisee ja kuorsaaminen on ”normaalia” näillä koirilla. Lämpimällä säällä koira saattaa muutaman metrin kävelymatkasta menettää tajuntansa, sillä lämmönsäätely ei toimi. Mieti, millainen elämänlaatu sinulla olisi samoilla olosuhteilla. 

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.
Mopsilla on suuria vaikeuksia hengittää, eikä ihme kun katsoo sen olematonta kuonoa. Tämä raukka oli vielä kaikenlisäksi kuuro.

Myös rotuna nousee mieleeni saksanpaimenkoira, jolla on jalostettu lonkat todella huonoiksi. Hyvä lonkkaisiakin löytyy, mutta usein näkee koiria, joilla polvet laahaavat melkein maata myöden. Tiedän tapauksia, joissa vuoden ikäinen saksanpaimenkoira on jouduttu lopettamaan, sillä lonkat ovat aiheuttaneet koiralle niin kovat kivut, ettei kävely enää onnistunut kivuitta. 

Jalostamalla voidaan vaikuttaa paljon myös luonteeseen. Lapinkoirissa on selkeästi lisääntynyt ääniarkuutta, joka on periytyvää. Myös muut pelot ovat periytyviä. Tämä on syy, miksi rescue koiria ei käytetä lisääntymiseen. 

Koirahan on luonnossa keskikokoinen. Karva on suht lyhyttä, jotta se ei takkuunnu ja jää kiinni mihinkään. Kaikki muu on ihmisen jalostuksen tuotetta. 

Jalostus ja koiranäyttelyt kulkevat usein samoissa puheissa, vaikka oikeasti niin ei pitäisi. Koiranäyttelyt ovat harrastus, vaikka siellä arvostellaan koiraa, se ei ole syy käyttää sitä jalostukseen. Näyttelyissä mm. luonteen arvioiminen on todella vaikeaa, sillä tilanne ei ole ollenkaan koiralle luontainen. Myöskään rakennetta ei voida arvioida ilman kuvauttamista. Turkkiroduilla usein ns. huijataan peittämällä huonot kohdat turkilla ja näin hävittämällä ongelma. Mielestäni jalostaminen näyttelytulosten perusteella on koiralle lajina huono asia.

Hevosilla asiat ovat toisin. Jalostukseen käytetään huippuoreja ja näyttelyissä mennään oikeasti jalostuksen kannalta. Tosin sitten jos esimerkiksi tamma loukkaa jalkansa, eikä käy enää ratsusta, sitä usein käytetään jalostuksessa, koska ei muutakaan voi tehdä. Hevosillakin on jalostus kuitenkin mennyt pieleen esimerkiksi miniroduilla on jalkavaivoja ja Euroopassa jalostetuilla arabeilla on hengitysvaikeuksia. Myös samaa oria voidaan käyttää suuren jälkeläismäärän tekoon, jolloin sukusiittoisuus saattaa lisääntyä.

Näyttelyissä hevosilta arvioidaan rakenne, liikkeet, luonne (pintapuolisesti), yleinen terveydentila ja joillain roduilla on myös ratsastuskoe. Rakenneominaisuudetovat voimakkaasti periytyviä. Luonneominaisuudet kytkeytyvät myös fyysisiin ominaisuuksiin. Esimerkiksi raskasrakenteiset ovat usein kevytrakenteisia rauhallisempia. Ulkonäköä ei voi muokata ilman luonteen muokkausta.  

Kissat ovat tässä mielestäni erilaisessa asemassa. Jo sen suhteen, että kissa ei ole vielä kovin domestikoitunut, varsinkin koiraan verrattuna. Jokainen kissa on kesytettävä ja niiden on saatava ihmiskontakteja ja hyviä sellaisia jo 3vkon iässä, jos niistä halutaan sellaisia, että ne viihtyvän ihmisen seurassa. Kissan arvo on kuitenkin todella alhainen ja pentuja syntyy paljon ”vahingossa”. Tietysti rotukissoja jalostetaan tarkemmilla kriteereillä. Sielläkin syntyy lyhytkuonoisia rotuja.

Jalostuksessa on siis otettava monia asioita huomioon ja mielestäni asioita pitäisi muuttaa. Eläimen ei pitäisi kärsiä ihmisen halujen mukaan ja sen tulisi synnyttää ilman keisarinleikkausta, luonnollisesti. Paritusta ei myöskään pitäisi missään tapauksessa pakottaa. Jos eläimet eivät suostu siihen, sillä on varmasti jokin syy.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *